Kalareissulla Uudessa-Seelannissa yhtenä iltana tarttui jotain siimaan.
Olen Tuomas Puttonen, 27-vuotias entinen maailman matkaaja ja nykyinen vannoutunut Erätukkulainen. Viimeisistä neljästä vuodesta noin puolet vietin kierrellen ympäri maapalloa tutustuen erilaisiin kulttuureihin, uskontoihin, maihin ja ihmisiin. Nämä kokemukset antoivat todella paljon eväitä ja perspektiiviä tulevaan elämään. Tutustuin ihmisiin ympäri maapalloa ja sain kunnian osallistua esim. muslimi- ja hindu häihin. Erinäköisiä sähkötöitä tuli tehtyä reppureissujen välissä noin kolmen vuoden ajan.
Ensimmäisen reissun aikana tuli opeteltua myös surffaamaan
Harrastelen vapaa-ajalla salibandya, lumilautailua, kalastusta, freestyle longboardingia ja surffausta Suomessa sillon kun tuulet sattuvat olemaan oikeasta suunnasta ja riittävän kovat. Tuo Suomessa surffaaminen on kyllä siitä hauska laji, että sillon kun iltapäivälehdissä huudetan vaarallisesta veneilysäästä, meikäläinen pakkailee vehkeitä autoon ja suuntaa kohti oikeita rantoja aallon kuvat silmissä.
Olen ollut Erätukulla töissä viime vuodesta lähtien. Pakko tässä välissä ohi mennen mainita, että täällä Erätukulla meillä on kyllä aivan mahtava meininki työyhteisönä. Itsekin olen päässyt tämän työn myötä oppimaan paljon uusia ja mielenkiintoisia asioita. Eiköhän tässä ollut ihan riittävä paketti itsestä näin alkuun. Mennään siis itse asiaan ja reissuun Australiaan 2014-2015, jonne ostin itselleni ensimmäisen ja vielä tänä päivänäkin käyttämäni Ticket To The Moon-riippumaton.
Riippumaton valinta
Ennen kun oltiin lähdössä kavereitten kanssa Australiaan reissaamaan edessä oli monenlaisten tarvikkeiden hankkiminen. Yksi näistä oli riippumatto. Kun olin hankkimassa riippumattoa mietin ostanko yhden vai kahden hengen riippumaton. Myös hyttysverkon hommaaminen mietitytti. Riippumattoa ostaessa on hyvä tietää mikä tulee olemaan sen pääasiallinen käyttötarkoitus. Meinataanko siinä vain istuskella tai makoilla vai nukkua. Myös paikka, jossa sitä tullaan käyttämään on olennainen, koska esim. Australiassa on aivan järkyttävän paljon eri näköstä pörriäistä, jolloin hyttysverkko on ehdoton lisä. Jos siinä aikoo nukkua paljon öitä on hyvä olla myös ilmatäytteinen patja lisäämässä mukavuutta selälle.
Päädyin ostamaan yhden hengen riippumaton, koska oletettavissa oli kuitenkin, että nukkuisin yöni suurilta osin yksin siinä. Reissusta oli tulossa yli vuoden mittainen ja tiedossa oli paljon nukkumista taivasalla. Ehkä isoin syy miksi itse ostin riippumaton oli ensinnäkin sen pieni koko ja erittäin helppo kokoaminen.
Unohtumaton Yö
Lähdin Australiaan siis 6 kaverin kanssa. Saavuimme huhtikuussa 2014 Australian itä-rannikolle paikkaan nimeltä Gold Coast. Etukäteen varaamassa majapaikassa oli tarjolla majoitusta vain 4 meistä. Muiden piti siis heti ensi alkuun rueta mietimään missä sitä viettäisi ensimmäiset yönsä. Päädyimme nukkumaan muutaman yön hostellissa kunnes joku sai huippu idean kokeilla juuri hetki sitten hommattuja riippumattoja. No siinä sitten istuttiin kavereitten kanssa iltaa ja valmistauduttiin ensimmäiseen yöhön riippumatossa ikinä, ja vielä Australiassa. Pohjustettiin tulevaa yötä etsimällä netistä tietoa kaikesta mahdollisesta mikä liikkuu kyseisen maan pusikoissa. Kyllähän siinä rupes vähän itteäki mietityttämään koko homma kun rupes löytymään ”maailman myrkyllisintä käärmettä ja hämähäkkiä”.
Matkaa kotia oli jonni verran :)
Illan saapuessa valittiin läheisen rannan viereinen metsikkö, joka vaikutti ihan nukuttavalta. Tosiaan paikan valinta ois voinu olla vähän parempi. Noin 10m meiän riippumatto leiristä kulki lenkkeilijöiden rantapolku. Eihän sitä siinä illan pienessä pöhnässä asiasta sen enempää ressannu vaan rupes laittamaan köysiä puihin, riipparia niiden väliin ja hyttysverkko päälle.
Ei muutaku pää tyynyy ja unta naamariin
Olihan se tosi siisti fiilis kuunnella meren pauhua ja kattella tähtitaivaalle tuulen hiljaa keinuttaessa riippumattoa. Siinä sitten ruettiin nukkumaan yön pimeässä aaltojen liplattaessa rantahietikolle. Kyllä siinä meinas allekirjottaneella mieli rueta kehittelemään erilaisia hämäräheikkejä vaanimaan pusikkoon ku oot siellä hyttysverkon sisällä ku perhosentoukka konsanaa. Jonkin aikaa siinä meni totuttautuessa ajatukseen, että nyt ei muutakun silmää kiinni ja huomenna virkeänä ylös.
Yöstä selvittiin ehjin nahoin vaikkakin ehkä hieman kevyin unin. Vika ei ollut riippumatossa vaan vilkkaassa mielikuvituksessa ja paikan valinnassa. Oli jotenkin koomista heräillä sieltä perhostoukan kotilolta näyttävästä riippumatosta aamulla kun ihmiset lenkkeilee 10m päästä leiristä ja luo vähän pidempiä katseita. Ensimmäinen yö opetti paljon siitä missä ja miten riippumatolla on paras nukkua. Ensinnäkin paikan pitää olla todella rauhallinen ja toiseksi mahdollisimman kuiva niin ylimääräisiltä pörriäisiltä säästyy. Ilmatäytteinen retkipatja ja tyyny ovat myös todella suositeltava lisä onnistuneeseen yöhön.
Välillä nukuttiin sitte muuallaki ku riippumatossa. Tässä makuuhuoneena toimi vm. 98 Ford Falconin peräkontti.
Tässä siis mun ensimmäinen yö riippumatossa. Siitä viisastuneena seuraavat yöt olivat jo paljon menestyksekkäämpiä ja niin kuin monessa muussakin asiassa harjoitus tekee mestarin. Oon nukkunu Suomessakin riippumatolla muun muassa kansallispuistossa ja saarissa. Riippumatossa nukkuminen oikein suoritettuna on todella terapeuttista ja mukavaa luonnossa olemista. Parasta on herätä esim. korkealta kukkulalta auringon noustessa ja järvinäköalan avautuessa eteen. Riippumatossa nukkuminen saattaa monesti johtaa monenlaisiin seikkailuihin ja kokemuksiin. Itse olen saanut kokea monta ikimuistoista yötä/reissua riippumatossa nukkuen. Näistä tarinoista lisää ehkä sitten myöhemmin.
Ps. Pikkuveli nukkui yksi kesä kuukauden putkeen riippumatossa niin ei se huono peti voi olla.